Suomen ja suomalaisten hyväksi
Ilmaston kannalta ei ole merkitystä, missä päin maailmaa hiilidioksidia sidotaan. Mutta täysin kotimaisella Hiilinielurekisterillä on paljon välillisiä vaikutuksia yhteiskuntaamme ja hyvinvointiimme.
Tällä hetkellä ongelmana maassamme on, että talouskäytössä olevia metsiä ei hoideta suositusten mukaisesti. Kun metsiä ei harvenneta ajoissa tai ollenkaan, niiden kasvu hidastuu, jolloin ne eivät toimi niin tehokkaina hiilinieluina kuin ne tekisivät, jos niillä olisi enemmän tilaa kasvaa. Toisaalta, vaikka metsät harvennetaan, niiden kasvua hidastavat maaperän ravinnepuutokset.
Hiilinielurekisterin metsänomistajalle maksama korvaus tekee metsien harvennuksesta, lannoituksesta ja muista metsänhoidollisista toimenpiteistä kannattavaa. Kun näin metsiemme hoitorästit vähenevät, lisäämme samalla metsiemme hiilinieluja ja hyvinvointia maahamme.
Kun rästihakkuiden kautta metsien energiapuunkorjuu lisääntyy, voidaan energiantuotannossa korvata fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä ja turvetta. Hiilinielurekisterin avulla Suomi voi saavuttaa 2030-luvulla hiilineutraalisuuden, jopa hiilinegatiivisuuden ainakin energiatuotannossa ja mahdollisesti korvata muunkin teollisuuden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt.
Puun korjuun lisääntymisellä on merkittävä työllistävä vaikutus metsätoimi-, kuljetus- ja puutoimialalla. Mikäli puunkorjuuta voidaan lisätä 100 000–200 000 hehtaaria vuodessa, sen suora työllistävä vaikutus on varovaisesti arvioiden 2000 henkilöä.
Edellä kerrottujen toimenpiteiden arvo Suomen kansantalouteen on välilliset vaikutukset huomioiden miljardeja euroja.
